Virikkeet, oppiminen ja elämänkaari

Virikkeet, oppiminen ja elämänkaari

Virikkeet edistävät oppimista. Esimerkiksi jo pienen lapsen kommunikaatiokortit kannattaa varustaa teksteillä, mikä voi helpottaa lukemaan oppimista. Vaikka Rett-lapsen aivot toimivat eri tavalla kuin normaalin lapsen, on täydet perusteet otaksua, että virikkeet lisäävät hänen oppimismahdollisuuksiaan. Tärkeää on myös valaa lapseen itseluottamusta ja kannustaa häntä toimimaan niin paljon, kuin hän kykenee. Lapsen omia mieltymyksiä on syytä kunnioittaa, ja ne voivat olla myös avain oppimisen edistämiseen.

Jos lapsi pitää kirjoista, kannattaa hänelle lukea paljon. Yhdessä lukeminen on mukavaa vuorovaikutusta. Toisaalta otsikoiden näkeminen voi helpottaa lukemaan oppimista. Myös luetun kuunteleminen parantaa lapsen sanavarastoa. Monilla Rett-henkilöillä mieltymys kuunnella kirjoja on aikuisiässä yhtä suuri kuin lapsena. Kirjaharrastusta kannattaa tukea hankkimalla tai lainaamalla CD-kirjoja sekä lainaoikeuden Celia-kirjastoon, jonka kirjojen kuunteleminen kylläkin edellyttää Daisy-lukulaitteen hankintaa.

http://www.celia.fi/asiakkaaksi

Celiasta voi lainata myös koskettelu- ja kuvakirjoja:

http://www.celia.fi/kirjavalikoima#3

Rett-tytöt ovat usein päiväkodissa päivähoidossa ennen kouluikää, ja erityisryhmän lisäksi myös inkluusio tavalliseen päiväkotiryhmään voi tulla kyseeseen, jos ryhmällä on riittävät voimavarat. Päivähoitoratkaisun olisi tuettava kommunikaation kehittymistä ja kuntoutusta.

Rett-henkilöt tarvitsevat henkilökohtaisen avustajan koulunkäyntiinsä. Useimmat opiskelevat peruskoulussa erityisluokalla, mutta myös inkluusiota eri muodoissa on kokeiltu. Koska oppimiskyky ja mieltymykset ovat yksilöllisiä, myös kouluratkaisut on arvioitava yksilöllisesti.

Elinikäistä oppimista myös peruskoulun jälkeen olisi tuettava. Nykyisin peruskoulun jälkeen on mahdollista suorittaa kolmivuotinen TYVA-koulutus (Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus). Sen jälkeisen päivätoiminnan pitäisi toteutua Rett-henkilön mieltymysten ja taipumusten mukaan. Valitettavasti aikuisten kehitysvammaisten päivätoimintaratkaisuissa vielä toistaiseksi on otettu hyvin rajoitetusti huomioon elinikäisen oppimisen vaatimukset. Olisi suotavaa, että aikuisille Rett-henkilöille laadittaisiin opiskelusuunnitelma vähintään joka kolmas vuosi ja että suunnitelman toteutumista arvioitaisiin. Rett-henkilön itsensä olisi voitava vaikuttaa suunnitelman laatimiseen mahdollisimman paljon.

Monet aikuiset kehitysvammaiset eivät saaneet lapsina asianmukaista koulutusta. Siksi on tärkeää, että heille annetaan mahdollisuus opiskeluun aikuisiällä. Myös toimivan kommunikaatiomallin kehittely aikuisille Rett-henkilöille on tärkeää, jos he eivät ole saaneet asianmukaista kommunikaatiokuntoutusta varhemmalla iällä. Kommunikaation kehittäminen on puhevammaisilla henkilöillä läpi elämän jatkuva prosessi!

Kehitysvammaisten asuinolot on valitettavasti puutteellisesti järjestetty Suomessa. Asumisratkaisun olisi tuettava sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä, mahdollisimman suurta elämänhallintaa ja aktiivista elämää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *